perjantai 30. heinäkuuta 2010

I heart dogs!


29.7. piirsin 5 tuntia tätä kuvaa. kuvassa olevat koirat ovat jo koirien taivaassa. en koskaan tuntenut niitä. itse olen elänyt koirien kanssa 17 vuotta. usein mietin kuinka monta kilometriä vuodessa kävelen niiden kanssa? mitäköhän minulle kuuluisi jos en olisi koskaan omistanut koiraa? (olisin huonokuntoinen ja alkoholisoitunut?) omat hauvani, nuppu ja tiina, ovat pelastaneet minut monelta asialta. minä otin ne 21 vuotiaana kun äiti ei antanut vanhoja koiria lapsuuteni kodista mukaani. hän ei uskonut, että hoitaisin niitä hyvin. monet asiat ovat hyvin epävarmoja minulle muttei rakkauteni koiriani kohtaan, eikä se tieto, että olen hoitanut niitä tosi hyvin.
tänään lähtivät veistokset (osa installaatiota "Joka ilta kun lamppu sammuu") omista koiristani Mikkeliin, siellä avautuu ARTO10 nykytaiteen näyttely "Elukka" galleriArissa. Näyttely on yleisölle avoinna 1-31.8.2010.

Tutustu tapahtumaan: http://wakewane.asiakkaat.sigmatic.fi/satujensateenvarjo/index.html

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

ihminen ja monta kirosanaa

kämppikseni antaa minulle kesätöihin läksyjä: minun tulee piirtää hänen minulle antama kuva. näin valmistaudun samalla ensi kuussa alkavaan työhuonerupeamaan. tähän tekstiin voisin aina lisätä niitä kuvia. tosiaan työt kestää enään viisi päivää... tätä kuvaa piirtäessä kohtasin pelkoni kolmesti, koska kuvassa on kolme ihmistä! pelkään ihmisen piirtämistä tai ehkä enemmänkin ihon. tulee helposti sellanen tunnelma että piirtämälläni tyypillä on pari astetta liian tummaa peitevoidetta koko vartalossa. cool! eläimiä piirtäessä en pelkää yhtään. olen yrittänyt miettiä mistä tämä johtuu? ehkä muotokuvien piirtäminen on aina ollut niin arvostettua. ja jos vaikka piirtää kaverin kuvaa pelkää että tekee hänestä ruman. huomaan ihoa tehdessäni, että teen tosi herkkää jälkeä, en niinkuin ihavaan mitä muuta piirtäessä: teen tummaa ja painan ja uskallan.
piirtämis pelkoja. meillä töissä käy paljon taiteen harrastajia (olen siis myyjänä taidetarvikeliikkeessä). aisakkaat aina selittelevät että "minä vaan harrastan, en oikeesti osaa. mä nyt vaan teen tällaisia". ja ehkä ne piirrokset/maalaukset on munkin mielestä ihan kauheeta paskaa, mutta sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä. taiteen tekemisessä itselle sen tuottama ilo on suurin juttu! paitsi sit kun on tulossa näyttely vihaa tekemistä kun deadlinet lähestyy ja haluis vaan laiskotella. ja kun on tehnyt työn ilolla on työ onnistunut. niinkuin nyt tämäkin jonka kohta näet.
mun siskon tyttö sanoi pari vuotta sitten, ollessaan 6-vuotias että on huono piirtämään kun värittää viivan yli. siis mitä vittua? niille tarhassa on sanottu että ei saa värittää viivan yli- ja sit kun joku ei osaa olla tarkka se ajattelee lopunelämäänsä olevansa just siinä jutussa paska. ihanniinku mä olin lapsena kankea ja kömpelö ja sit ajattelin viel 5v sit et oon täysin epäliikunnallinen. tai ne paskat tiimarin vesivärit ja muoviset siveltimet joiden vuoksi aiheutuu iänikuiset traumat vesivärejä kohtaan. vasta 24-vuotiaana sain hyvät värit ja siveltimet ja rakastuin niihin! meilläkin töissä käy äitejä jotka kysyy onko lapsille taidetarvikevälineitä (eli paskoja tiimari välineitä)? sit selitän että lapsellekin kuuluu ostaa nää vähän paremmat materiaalit että siitä tekemisestä jää hyvä mieli. vielkin karvat nousee pystyyn kun muistelee kuinka kakka-siveltimellä hinkkas kakka-vesivärinappia ja väriä ei irronnut ja jos irtos (vähän) niin kaikki siveltimen karvat irtos! MUR!
Akvarelli puuvärit, koko 25cm x 15cm
Puuvärit, 38cm x 41 cm
Tätä tein kahtena työpäivänä koska se on vähän suurempi. äiti saa tämän lahjaksi.

torstai 22. heinäkuuta 2010

väritaju ja muut ohjeet.

kamuni jenni rutanen, ihanhuipputaiteilija (maalannut tosi upeita öljyvärimaalauksia joissa esim pöllö!) sanoi tänään että mulla on uskomattoman hyvä väritaju. jaahas. rupesin miettimään asiaa ja muistaakseni mun on ollut kauheen vaikeeta AINA toimia värien kanssa ja esim sekotella uusia värejä maaleista. viimeisinä vuosina kuitenkin olen unohtanut "mikä väri sopii minkäkin kanssa" ja käyttänyt värejä täysin hallitsemattomasti. tästä saan kiittää kuvataiteilija birjetta branderia joka vuonna 2003 sanoi minulle: kaikki värit sopivat keskenään yhteen! tästä tuleekin mieleen toinen tärkeä ohje jonka olen saanut teemu mäeltä: ei saa ikinä kumittaa! joten totelkaa näitä kahta ja käyttäkää kaikkia värejä yhdessä ja muistakaa tuhota kumit! näin tekeminen on inspiroivaa- ei ikinä tiedä millainen teoksesta syntyy- sekä sellaista jossa on juuri sinunlainen jälki.

ooooh! mä todella rakastan mun ammattia! oooh! i really do love my activity!

<3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3

tässä piirros jonka tein tänään töissä.

Puuvärit, 25cm x 15 cm

lauantai 10. heinäkuuta 2010

Yksityisnäyttelyni B-galleriassa: Joka ilta kun lamppu sammuu, 2010

Turun näyttelyni oli ja meni. Harmi jos et käynyt katsomassa.
Niinkuin olen tässä valmistumiseni jälkeen todennut, en halua herättää teoksillani mitään suuria ajatuksia, ennemminkin tunnetiloja. Aiheeni ovat omaelämäkerrallista hömppää. turha sinun siis niitä alkaa spekuloimaan, kunhan avaat silmäsi ja katsot. tässä siis kuvia, klikkaamalla suurenee!
muovikirjaimet seinällä
Yleiskuvaa
Ulkoa
Unelma puutarhasta, 2010
Yksityiskohta
Yksityiskohta
Yksityiskohta
Joka ilta kun lampu sammuu, 2010, veistokset:ekovillla, kanaverkko, gesso, puuvärit ja lakka
Yksityiskohta, Joka ilta kun lamppu sammuu
Yksityiskohta, Joka ilta kun lamppu sammuu
Unelma muuttolinnuista, 2010
Perhemuotokuva, 2009
Yksityiskohta perhemuotokuvasta
Rakkaustarina, 2010, karkkipaperit, pahvi ja puuvärit

Rakkaustarina, yksityiskohta
Yksityiskohta
Taideteoskokoelma 2010, puuvärit paperille

Yksityiskohta teoksesta "Taidekokoelma 2010"
Lukunurkkaus

perjantai 2. heinäkuuta 2010

byebyebabybabygoodbye!


Valtio osti multa taidekokoelmiinsa mikkelin taidemuseosta "pehmolelumuotokuvia" teoksen. se on vuodelta 2008. heippa maalaus, mun paras maalaus!

p.s olen aina inhonnut isoja kirjaimia!

tuttu tv:stä ja oikeat työt.


Turun näyttely meni. näyttelystä oli juttu turun sanomien viikkoliitteessä. olin myös huomenta suomessa, olen siis tuttu tv:stä! :) (tästä kuuluu kiitos http://frontierpromotion.com ) minulta tilattiin perhemuotokuva ja sen suhteen minulla on täysin vapaat kädet- se on mahtavaaa! saan myös tehdä helmilevyjen uuden artistin karhumaurin levynkannet- siinä ei ole ihan niin vapaat kädet kuin haluaisin ja olen huomannut että minun on todella vaikeaa otta käskyjä vastaan! mutta taas yksi unelmani toteutuu: levynkannet! kirjoitan myös seuraavaan täydelliseen ympyrään jutun taiteilijan ja median suhteesta. palkaksi siitä saan kuulemma mainetta.

paljon tapahtuu ja silti tuntuu ettei mitään tapahdu. olen juuri sellainen tyyppi joka ei koskaan ole tyytyväinen tähän hetkeen. pitäisi varmaan mennä jollekin onnellisuus-kurssille! järkätäänkö sellaisia esimerkiksi ahjolassa? :)

luovuin kotini yhteydessä olevasta työhuoneesta ja nyt siellä asuu ystävä- se tekee minut hyvin onelliseksi! elämä yksin niin suuressa talossa on yksinäistä etenkin talvisin. nyt talossa on elämää! minulle on myös hyväksi se, ettei työtila ole kotona. tulee sitten lähdettyä töihin ja myös pysyttyä siellä helpommin. saan työtilat annikin puutalokorttelista muutamaksi kuukaudeksi, siellä työstän suurta puuväripiirrosta, n.2 m x 3 m. se tulee vaatimaan kurinalaisuutta ja juuri sitä nyt tarvitsenkin.

pian alkaa taas apurahojen hakeminen ja se jo valmiiksi masentaa. mulla on sellainen tunne etten koskaan tule saamaan apurahoja koska taiteeni on niin "merkityksetöntä". minun pitäisi kehitellä joku vale tekemiseni ympärille. taiteen tulisi jollakin tavalla ottaa kantaa/vaikuttaa johonkin tilanteeseen... mut kun mun taide on vaan tarinaa omasta elämästä ja tunnetilojen luomista yleisölle. terkkuja vaan kaikille apurahojen myöntäjille että oon helvetin ahkera ja kunnianhimoinen taiteilija ja kantsis antaa sitä rahaa mulle! mä en ainakaan dokais sitä niinku usea kollegani.

ensi vuodeksi haen jyri pitkäsen kanssa näyttelyä helsingistä. meillä on tosi huippu idea! ja uskon sillä olevan aika hyvät mahdollisuudet lyödä läpi. mulle on maailman tärkeintä, että on tulossa joku näyttely, koska ilman sitä en tee yhtään mitään. nyt teen galleria 00130:en kun mulla on siellä lokakuussa näyttely- tervetuloa sinne sit! tai siis tän kuun nökötän myyjänä kaupassa mut heti kun vapaudun alan oikeisiin töihin!

ja ainii mulla on tuolla http://www.wakewa.net/arto/#elukka mun veistosinstallaatio sit esillä 1-30.8.2010

ei mulla mitään asiaa ollut, kunhan kirjotin ku se on kivaa.