keskiviikko 12. lokakuuta 2011

liukuhihna


olen liukuhihna.
joko olen työhuoneella värittämässä puuvärikynillä vaneri silhuetteja jotka jyri on minulle sahannut tai siirtämässä tuotteita liukuhihnalta toiseen. toinen antaa, minä teen sille jotakin ja pistän eteenpäin. molempia teen ihan mieluusti. silti olen jonkinlaisessa kriisissä itseni ja elämäni kanssa. teen uusia my little pet koruja koska haluan myydä niitä joulun myyjäisissä. myyntiä enemmän haluan ihmisten käyttävän jotakin mitä minä olen itse tehnyt. haluan ihailua ja arvostusta. mutta vaikka kuinka saisin kumpaakin en koskaan ole tyytyväinen. aina voi tehdä kaiken paremmin ja saada vielä enemmän arvostusta ja mainetta. ja juuri tämä on ongelmani: tuijotus tulevaan. ei koskan tähän hetkeen ja oho: ompas tässä ihanaa! voin vaikka syyttää maailmaa että minusta tuli tällainen.
toinen asia. kassatyöt. olen tehnyt niitä nyt 7 viikkoa ja olen siinä ihan hyvä. on kivaa saada tilille rahaa joka 2. maanantaina. mutta koen tästä rahatyönkin tekemisestä vain syyllisyyttä. koska en ole TUOTTAMASSA TYÖHUONEELLANI. kokoajan hartioillani painaa syyllisyys, kaikesta ja ei mistään. aika perseestä.
minä tiedän: suhtautumiseni taiteeseen on muututtava. muuten on lopetettava. ei tällaisen kokoaikaisen stressin alla elo ole kauhean tervettä. kysykää vaikka mieheltäni!

joskus vuosia sitten soitin levyjä nimellä dj from hell, nykyään voisin olla kassaneiti helvetistä.