moi mun viis lukijaa. lahden avajaiset meni ja oon sitä mieltä että lahdessa on hauskoja tyyppejä! mun levynkansista on nyt ostettu kolme. kiirehtikää kaks enään jäljellä!
viime sunnuntaina vein teokset kaapelille helsinkiin art fair suomi 2012 tapahtumaan. ripustus alkoi maanantaina ja sitten ripustinkin yhtä soittoa 2,5 päivää. kuuntelin kun vieressä olevat valitti kuinka raskasta on ripustaa kolme omaa valokuvaa seinälle. joku sanoi mulle, että en kyllä kadehdi sua. kyllä siinä kävi mieless että mitä järkee, kun ei näitä varmaan kukaan ostakaan, mutta lopulta olo on todella hyvä. vähän kuin maratoonin jälkeen (kai, en oo kokeillut). sain myös hyvää palautetta ja huomiopisteitä ahkeruudestani. avajaisissa olin kuin elävä kuollut. joku kiva nainen osti kaksi lintuakin. toivon niin kovasti, että jotain muutakin ostettaisiin. etenkin puuväreillä suurennettu kiiltokuva-arkkini saisi jo löytää tiensä johonkin julkiseen paikkaan. esim lasten sairaalaan!
nojoo. oon kuitenkin taas vaihteeksi tyytyväinen ammattiini. etenkin kun oon lähiaikoina pyöritellyt koko alan vaihtoa. ymmärsin tuossa ettei mun tarvi olla niin ehdoton: taiteilija tai ei. voin vaihtaa suhtautumistani tapaan olla taiteilija ja voin lopettaa raskaiden suurien puuväriprojektien kanssa nyhväämisen. mulla on nyt muutoksen aikakausi urallani. mä alan tekeen silleen, että nautin tekemisestäni. en suunnittele/tiedä etukäteen mitä/miten teen, enkä ainakaan pitäydy pelkissä puuväreissä. ja tän jutun oon tajunnut kuvitustöiden ansiosta. suhtaudun niihin vähän kevyemmin kuin itse teoksiin ja sellainen suhtautumistapa pitää saada siirrettyä myös muuhunkin tekemiseen. ihan kuin oisin just päässyt lempikouluuni ja se koulu on mun työhuone ja mä haluun sinne nyt! jee!
tässä kuvat päihdeäideistä liittyvään juttuun, jotka tein tulvaan:
ja tässä yliopiston naistentutkimuslaitoksen uuden lehden kansikuva:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti