tiistai 7. syyskuuta 2010

Nostalgia is not dead!

Sanni vieraili piirustuksessaan: avasi puuväri verhot, nukkui puuväri sängyssä, imuroi puuväri maton, suuteli puuväri poikaa. tunsi, kuinka kylmä puuväri patteri oli.

piirustus on kasvoja ja muutamaa viimeistelyä vaille valmis. hyvä niin. on ollut henkisesti ehkä rankin duuni mitä oon tehnyt. kyynel.

3 kommenttia:

  1. täytyy kyllä antaa rispektit, mun kärsivällisyys ei kyllä jaksais hikuttaa puolenseinän kokosta puuvärityötä.

    hyvältä nayttää! :)

    VastaaPoista
  2. kiitti!
    niin mäkin ajattelin mut ihmeen helposti se siihen tuli. viel muutama tunti niin valmis on.

    VastaaPoista
  3. Helvetin hieno, Sanni! Oot upea ja rohkea. Tuo mitä kerrot blogissasi taiteilijan köyhyydestä on aivan totta. Mulla ei ole mitään tulojani kustantavaa äitiä, ja silti mulla jotenkin ihmeellä on tämä lapsi ja kissat! Tosin en ole työkkärissä kertonut, että suunnittelen taidenäyttelyä.. ;)

    Ihmisille on usein yllätys, että taiteilija tekee todella paljon töitä voidakseen tehdä juuri sitä mitä itse haluaa. Työhön sisältyy itse ideoimisen, suunnittelun ja toteuttamisen lisäksi postitustyöt, kirjoittaminen, markkinointi, ehkä työhuoneen vuokra, materiaali-ja puhelinlaskut... Ja sitten tulee sikana niitä ihmisiä, ainakin mulle, kysymään, että voisitkohan "tehä mulle jonkun ihanan ilmaisen työn, ku ollaa kavereita ja sää oot niin ihana". Se on monimutkaista...

    Sitä suuremmalla syyllä sanon että ooh, ootpa kärsivällinen! <3

    Toivoo Laura "Karhu" K.

    VastaaPoista