perjantai 19. marraskuuta 2010

hei! hyvä joululahja idis!

näiden tekeminen on hauskinta!
nämä viisi voi ostaa/lainata TALO TÄYNNÄ TAIDETTA- tapahtumasta taidekeskus mältinrannasta tampereelta 10-21.12.2010. multa voi myös tilata muotokuvan! hei! hyvä joululahja idis!
nämä on kokoa 13,5 cm x 16,5 cm, akryyli/puuväri mdf-levylle.


häh! kuka siellä? osa 1


häh! kuka siellä? osa 2


i love you


rouva pupu ja herra pupu

tiistai 16. marraskuuta 2010

Kirjotus täydellisessä ympyrässä

tampereen taiteilijaseuran lehti "täydellinen ympyrä" 2/2010.

ja jatkuu...

Lehden saa ilmaiseksi ainakin mältinrannasta tampereelta!

perjantai 29. lokakuuta 2010

täydellinen työhuone

haussa ihana, suuri seinäinen, valoisa ja korkea työhuone, JOSSA ON LÄMMITYS!
alla oleva kuva on kodistani joka toimii sijaistyöpaikkanani. tänään sotkin tämän verran ja tein neljä pientä maalausta: kaksi muotokuvaa ester-vauvasta ja kaksi muotokuvaa pehmolelu pupusta. puput menevät myyntiin taidelainaamoon. esterit esterille kunnes hän on jo iso tyttö ja muuttaa äitin ja isin luota pois. siihen mennessä on muotokuvia ainakin 20 kpl ja ne muodostavat yhden teoksen. ihana idea esterin äidiltä. <3

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

aamulehti-juttu

Olin kolme päivää tekemättä töitä- ihmeellistä. päivät kyllä menevät lujaa ohi ilman niitäkin. kävin teatterissa, urheilin, luin, kävelin ja skypetin. olin viime viikon niin totaalisen stressaantunut kun oli 4 asiaa jotka tulisi tehdä nyt ja hyvin. en sit pystynyt tekeen mitään kunnes siirsin yhden hommani johonkin tulevaisuuteen ja keskityin viikonlopun yhteen asiaan: sain sen valmiiksi. sen jälkeen makasin äxänä sängyssä ja mietin, etten oo ollut vuosiin näin rento. sitten tuli ne kolme päivää kun en tehnyt töitä. se tapahtui vahingossa. tänään olen yhä tosi löysä, syksysin tapahtuu aina näin, tekis mieli vaan nukkua. ja niin nukunkin, päikkäritkin. herättyäni tein yhden hakemukseni ja nyt olo on taas hyvä. enään on tekemis listassani yksi kohta. jee! paitsi heti kun oon saanut sen melki tehtyä tulee listaan uusia juttuja ja se on hyvä koska listani ollessa tyhjä ahdistun varmasti enemmän kuin sen ollessa täynnä :)
tällainen juttu oli eilen aamulehden kulttuuriliitteessä. jutun nimi oli "voi huutaa lujaa, jos tekee jotain hyvää" ja se kertoi kolmesta nuoresta tamperelaisesta kuvataiteilijasta, mun lisäksi kaija papusta ja tuomo rosenlundista. tossa on muutama pikku virhe, mut ihan sama. voit vaik arvata mitkä ne on?

maanantai 11. lokakuuta 2010

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

I had a dream at 00130gallery

kiitos avajaisvieraille!
tässä kuvia, jotka napsasin tänään kakka-kamerallani.

Tästä mennään sisälle. rakastan tällaisia salaisia gallerioita!

ulko-ovesta vasemmalle tein oleskelunurkkauksen, siellä voi katsella mun portfolioo ja piirtää puuväreillä vieraskirjaan. ruusulamput ja pöytälamppu valaisevat sen.

tässä on itse teos.

seinällä lukee näin.

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

kirjaimia



tänään tein nimikirjaimia näyttelyyn. yritin löytää tarraa jossa olisi sellainen pinta, johon voisi piirtää puuväreillä, ei löytynyt. ostin liimapintaista kapalevyä josta leikkasin kirjaimet ja sitten liimasin siihen puuväreillä väritetyn paperin. kirjaimista tulikin hienommat kun niissä on nyt kolmiulotteisuutta. huomenna pitää vielä jatkaa yhden sanan verran.
viime viikko oli ihan kamalan tuskaisa: apuraha- ja näyttelyhakemuksia tehdessä. aina kun joudun tekemisiin tekniikan kanssa joudun ongelmiin. otin uudesta teoksestani kuvan ja tietokoneen näytöllä se näytti hyvältä, tulostettaessa se ei kuitenkaan toistanut puuvärin jälkeä yhtään niinkuin piti. lopulta sain ammattilaisen kuvaamaan teoksen mutta aluksi senkään tulostettu versio ei ollut hyvä! totesin ettei se riitä, että tekee hienoja töitä jos niistä ei ole ammattimaisia kuvia. mielestäni hyvä hakemus paskoilla kuvilla on huonompi vaihtoehto kuin hakemus ilman kuvia. no, onneksi lopulta onnistuin ja olen hakemukseen tyytyväinen. ja kiitosta taas äidille taloudellisesta tuesta tulostemusteisiin! <3
nyt särkee päätä ja tuntuu että olisi ollut enemmänkin sanottavaa... hmm. yksi syy tämän blogiin pitämiseen on jakaa taiteilijan iloja ja suruja ja ehkä niin helpottaa muita samassa tilanteessa olevia. sitä kun usein tulee sellainen olo että on yksin ongelmiensa kanssa! haluan myös kertoa miten asioita teen. sunnuntaina kirjoitin tulevaan täydelliseen ympyrään, tampereen taiteilijaseuran lehteen, jutun taiteilijasta ja mediasta. kai kiviranta sitä vielä onneksi korjailee (kain kanssa ollaan tutustuttu joskus 4 vuotta sitten niin että liftasin hänen kyytiinsä. olin matkalla helsinkiin naistenbileisiin myymään sarjakuviani. liftimatkoilla olen aina tavannut hauskoja ihmisiä!). en oikein osannut pysyä aiheessa ohjeiden mukaisesti (kun oon vaan niin huono ottamaan ohjeita vastaan!), mutta olin ainakin just minä sitä kirjoittaessa. lehteä saa ilmaiseksi ainakin mältinrannasta- että sieltä vaan sit hakemaan!
tässä työssä on vaan usein niin yksin. miettii tän kaiken järjettömyyttä. että miksi tuhlaan aikaani tällaiseen josta en saa edes rahaa. no nyt on kuitenkin menossa hyvä kausi ja olen onnellinen, tänään noiden kirjainten ansiosta :) tällä viikolla on tapahtunut toinenkin iloinen (ammattiin liittyvä) asia: kulttuuritoimittaja maila katriina tuominen soitti ja pyysi haastattelua aamulehden kulttuurisivuille. siis aamulehden kulttuurisivuthan on mitä on ja siellä ollaan tekemässä kuulemma joitakin uudistuksia. aluksi he esittelevät kolme tamperelaista "nuorta, idearikasta ja mielenkiintoista" taiteilijaa: minut, kaija pavun ja tuomo rosenlundin. huomenna on haastattelu. olin kyllä niin ihanaa että joku ihminen, jota en tunne, soittaa ja kertoo kuinka rakastaa mun taidetta! <3 tässä yksi hyvin tärkeä syy olla tässä ammatissa!

perjantai 17. syyskuuta 2010

juliste ja äiti



kipeilen kotona ja päiväkin kotona TEKEE MUT HULLUKSI! tein ton julisteen nyt niin voin sit kokea itseni muka tärkeäksi. onhan tuohon näyttelyyn vielä matkaa mutta se on kyl mun päässä kokoajan. tänään oon myös tuskaillut teoskuljetusten kanssa. pitikin hakee siihen skjl:n näyttelyyn isolla työllä. tarkotus oli mennä ripustamaan helsingin näyttelyä henkilöautolla (ihan tarkotuksella teen installaation johon ei tarvi pakettiautoa!) mut sitten tulikin tieto että skjl:n teos tulee kuljettaa järvenpään taidemuseoon samana pvänä. no, pitää siis ottaa peräkärry kun sellasen saan lainaan. ja mähän en mitään peräkärryä tuolla kuljeta. etenkään helsingin keskustassa! onneks kämppis lähtee kuskiksi ja yksi murhe on poissa. suurin osa kyllä taiteilijana olemisesta on kurjuutta. surua, kun ei saa apurahaa tai näyttelyä. mut vittu köyhyys on pahin! tili on minuksella kun painatin flyerit ja ostin 100 postimerkkiä ja kirjekuoret. olisi kivaa saada joskus elämässään rahaa säästöön esim jotakin matkaa ajatellen, mutta ei, kaikki ns. ylimääränen menee näyttelykustannuksiin. oon 30vee ja ilman mun äitiä mulla ei ois mitään: ei koiria, kotia tai mahdollisuutta olla taiteilija. aina kun tulee jotakin ylimäärästä soi äidin puhelin ja kysyn alistuneena rahaa. nytkin joku turha koirien rokotus maksaa 80e ja auto pitää viedä huoltoon (jonka kaikki muut kustannukset äiti maksaa paitsi bensan). ei vaan voi mitään että taide on ekana- sen ehdoilla mennään. kerran yks ala-aste kamu kysyi että eihän sulla ainakaan huolta rahasta ole kun kokoajan on näyttelyitä ja näkyvyyttä. mutta ei-taiteilija, "oikeita" töitä tekevä ihminen, ei ole siitä tietonen että taiteilija maksaa kaiken itse. kamu oli ihan ihmeissään siitä että olen joutunut maksaa galleriasta vuokraa ja vielä ensin saanut näyttelyajan sinne kymmenien hakemusten joukosta. ja jos apurahaa joskus sais niin se ois mulle lottovoitto vaikka sekin on ihan alhasin palkka. mulla jää laskujen jälkeen käteen kuussa n. 40e. en käytä alkoholia enkä polta tupakkaa. ja sit dyykkaaminen on multa näköjään kielletty kun vakipaikkaan tuli uudet roskikset joihin ei pääse. itkettää ne kaikki leivät ja vihannekset jotka ei pääse ihmisen masuun. taiteilijoiden elossa pätee se laki, että vaikka koko suomi tietäis sut sä voit olla aivan rutiköyhä!
mut nyt menen saunaan joka on äitini ostaman talon alakerrassa ja josta koituvat sähkölaskut äitini maksaa! kiitos äiti <3
p.s shampoon ostin ihan omilla rahoilla!

maanantai 13. syyskuuta 2010

mun- ei kenenkään muun



Näyttely lähestyy hurjaa vauhtia. luulin ettei tulisi yhtään kiirus, mutta vähän taitaa tulla. pamahdin kipeäksi! onneksi kotona voi tehdä kipeily asioita kuten lähettää flyerit painoon ja päivittää blogia :) musta tuntuu että oon elänyt jossakin sumussa viimeiset viikot, sydänsurut tekee sellaista! nyt alkaa kyllä jo mennä paremmin. viime viikolla ravasin kokoajan paikasta toiseen mutta mielestäni en saanut mitään tehtyä. se ravaaminen tapahtuikin kai sitten vain pääni sisällä. työhuoneella olin vain 4 tuntia koko viikon aikana. sekin meni siihen että seisoin teoksen edessä ja mietin mitä kohtia tulisi nostaa esille enemmän. onneksi perjantaina juttelin työhuonekamuni sebastianin kanssa ja hän antoi hyviä vinkkejä! toisaalta siitä tuli pienet kouluaika fläsärit ja pikku ahdistus, mutta en antanut menneisyyden huijata mua. koulussa oli liikaa muita, jotka tunkeilivat mun ideoihin niitä yrittäen muuttaa. se on kai ihan perus kritiikkiä mut mä en tykkää siitä! :) muutenkin toi koko sana kritiikki on mulle aika outo. tilanteet, joissa koin saavani rakentavaa/minua eteenpäin vievää krittiikkiä ovat hyvin vähissä kouluajoilta. paras anti tuli katja tukiaiselta vikana vuonna. avauduin hänelle koulumme puutteista (ja joo tiedän, kaikkialla on puutteensa mutta kyllä avautua täytyy etenkin vikana vuonna jollon valmistuu ja kaikki tuntuu olevan ihan perseestä). katja sanoi: älä välitä muista, teet omaa juttua, se on parasta juttua! ja niimpäs onkin!
tänään sain tietää, että teokseni valittiin suomen kuvataidejärjestöjen liiton 2010 vuosinäyttelyyn järvenpään taidemuseoon. se on mukava juttu! skjl ei koskaan petä mun luottamusta, tää taitaa olla heidän 4. näyttely johon mut valitaan- eli kaikki joihin oon hakenut. rakastan skjl:ää, katja tukiaista, mun koiria ja tietty äitiä, isiii ja siskooo. <3<3<3<3<3 ja jos nyt lukija miettii mitä tää mun henkilökohtanen rakastaminen tähän liittyy niin todellakin! koska mun taidehan on omaelämäkerrallista hömppää. ainiin tuli mieleen et yks ope koulussa sanoi kerran että häntä ei vois vähempää kiinnostaa meidän henkilökohtaisuudet taiteessa. voin sanoa että ekan vuoden opiskelijana tuo ei ollut mukavaa kuultavaa. kun mun koko taide perustuu sille. nyt sit saatte sanoo ihan mitä vaan koska rakastan työtäni ja olen aina oikeassa mitä tähän juttuun tuleee!
nyt meen kirjottaan lehdistötiedotetta. ihanaaa! (ihan oikeesti)
<3, nti s

tiistai 7. syyskuuta 2010

Nostalgia is not dead!

Sanni vieraili piirustuksessaan: avasi puuväri verhot, nukkui puuväri sängyssä, imuroi puuväri maton, suuteli puuväri poikaa. tunsi, kuinka kylmä puuväri patteri oli.

piirustus on kasvoja ja muutamaa viimeistelyä vaille valmis. hyvä niin. on ollut henkisesti ehkä rankin duuni mitä oon tehnyt. kyynel.

torstai 19. elokuuta 2010

työhuone kuulumiset

piirettyäni viitenä päivänä masennuin: tuntui että käsi ei kestä. ei ollut edes käynyt mielessä, että voisi keho pettää. rupesin jo miettimään miten saan työn tehtyä lokakuuksi jos en itse sitä pysty piirtämään. kämppiskin jo lupautui värittäjäksi! viikonloppuna kättä särki ja melkein jo itkinkin! rupesin suunnittelemaan telinettä kädelle :) niin että katossa olisi koukku josta roikkuisi joku liina. maanantaina tajusin laittaa villaa ranteen ympärille ja se auttaa uskomattoman paljon kun ranne pysyy lämpimänä. olen myös tehnyt helpommat kohdat toisella kädellä. tällä viikolla mieli on ollut tosi korkealla kun työ etenee sen suurempaa kipua. päivässä ei voi kylläkän värittää kuin max 4 tuntia jos ei halua vammautua. taukojakin on hyvä pitää tiuhaan tahtiin. uusi työhuonekin on maailman paras juttu. kaikilla ihmisillä tulisi olla työpaikka poissa kotoa ja vielä sellainen jonne rakastaa mennä. oon kyllä maailman onnellisin!
tällä viikolla on helsingin näyttelyn sisältökin varmistunut. näyttelyn nimeksi tulee "i had a dream".
tässä kuva edistyneestä työstä. valmiina sen näette sitten helsingissä!

tiistai 10. elokuuta 2010

Ihanat työt!

noniin!
vihdoinkin saan tehdä taas päivät pitkät sitä mistä olen unelmoinutkin: piirtäää!
minulla on ainakin seuraavat kaksi kuukautta työhuone annikin puutalokorttelissa. eilen laitoin suuren paperin seinään. tänään maton ja tyynyn lattialle. piirsin 4 tuntia. ja jos joku tietää miten näin suurta teosta (2,20m korkea) pystyy piirtämään erkonomisessa asennossa sen heti kertokoon.
tässä kuva työnurkastani. yritän laittaa myös kuvia keskeneräisestä teoksesta kunhan se etenee ja kunhan en päätä pitää sitä salassa avajaisiin asti. mulla on siis lokakuussa helssingissä näyttely! uujee! en ole taiteen ytimessä kuten ystäväni kaija papu, mutta oman onnellisuuteni kyllä. tuli mieleen et mun toinen kamu sanoi mulle 13.4 kun täytin 30-vuotta että silloin onni alkaa ja oikeessa se olikin. joten jos oot joku 17vee ja down niin ei hätäää. kyl se helpottaa 13v kuluttua. t: sanni-täti

Eloveena-Love

käykää katsomassa kasitonnin, tukiaisen ja leinosen näyttelyä tampereella tr1:ssä.
minulle sieltä jäi muistoksi tällainen.

perjantai 30. heinäkuuta 2010

I heart dogs!


29.7. piirsin 5 tuntia tätä kuvaa. kuvassa olevat koirat ovat jo koirien taivaassa. en koskaan tuntenut niitä. itse olen elänyt koirien kanssa 17 vuotta. usein mietin kuinka monta kilometriä vuodessa kävelen niiden kanssa? mitäköhän minulle kuuluisi jos en olisi koskaan omistanut koiraa? (olisin huonokuntoinen ja alkoholisoitunut?) omat hauvani, nuppu ja tiina, ovat pelastaneet minut monelta asialta. minä otin ne 21 vuotiaana kun äiti ei antanut vanhoja koiria lapsuuteni kodista mukaani. hän ei uskonut, että hoitaisin niitä hyvin. monet asiat ovat hyvin epävarmoja minulle muttei rakkauteni koiriani kohtaan, eikä se tieto, että olen hoitanut niitä tosi hyvin.
tänään lähtivät veistokset (osa installaatiota "Joka ilta kun lamppu sammuu") omista koiristani Mikkeliin, siellä avautuu ARTO10 nykytaiteen näyttely "Elukka" galleriArissa. Näyttely on yleisölle avoinna 1-31.8.2010.

Tutustu tapahtumaan: http://wakewane.asiakkaat.sigmatic.fi/satujensateenvarjo/index.html

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

ihminen ja monta kirosanaa

kämppikseni antaa minulle kesätöihin läksyjä: minun tulee piirtää hänen minulle antama kuva. näin valmistaudun samalla ensi kuussa alkavaan työhuonerupeamaan. tähän tekstiin voisin aina lisätä niitä kuvia. tosiaan työt kestää enään viisi päivää... tätä kuvaa piirtäessä kohtasin pelkoni kolmesti, koska kuvassa on kolme ihmistä! pelkään ihmisen piirtämistä tai ehkä enemmänkin ihon. tulee helposti sellanen tunnelma että piirtämälläni tyypillä on pari astetta liian tummaa peitevoidetta koko vartalossa. cool! eläimiä piirtäessä en pelkää yhtään. olen yrittänyt miettiä mistä tämä johtuu? ehkä muotokuvien piirtäminen on aina ollut niin arvostettua. ja jos vaikka piirtää kaverin kuvaa pelkää että tekee hänestä ruman. huomaan ihoa tehdessäni, että teen tosi herkkää jälkeä, en niinkuin ihavaan mitä muuta piirtäessä: teen tummaa ja painan ja uskallan.
piirtämis pelkoja. meillä töissä käy paljon taiteen harrastajia (olen siis myyjänä taidetarvikeliikkeessä). aisakkaat aina selittelevät että "minä vaan harrastan, en oikeesti osaa. mä nyt vaan teen tällaisia". ja ehkä ne piirrokset/maalaukset on munkin mielestä ihan kauheeta paskaa, mutta sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä. taiteen tekemisessä itselle sen tuottama ilo on suurin juttu! paitsi sit kun on tulossa näyttely vihaa tekemistä kun deadlinet lähestyy ja haluis vaan laiskotella. ja kun on tehnyt työn ilolla on työ onnistunut. niinkuin nyt tämäkin jonka kohta näet.
mun siskon tyttö sanoi pari vuotta sitten, ollessaan 6-vuotias että on huono piirtämään kun värittää viivan yli. siis mitä vittua? niille tarhassa on sanottu että ei saa värittää viivan yli- ja sit kun joku ei osaa olla tarkka se ajattelee lopunelämäänsä olevansa just siinä jutussa paska. ihanniinku mä olin lapsena kankea ja kömpelö ja sit ajattelin viel 5v sit et oon täysin epäliikunnallinen. tai ne paskat tiimarin vesivärit ja muoviset siveltimet joiden vuoksi aiheutuu iänikuiset traumat vesivärejä kohtaan. vasta 24-vuotiaana sain hyvät värit ja siveltimet ja rakastuin niihin! meilläkin töissä käy äitejä jotka kysyy onko lapsille taidetarvikevälineitä (eli paskoja tiimari välineitä)? sit selitän että lapsellekin kuuluu ostaa nää vähän paremmat materiaalit että siitä tekemisestä jää hyvä mieli. vielkin karvat nousee pystyyn kun muistelee kuinka kakka-siveltimellä hinkkas kakka-vesivärinappia ja väriä ei irronnut ja jos irtos (vähän) niin kaikki siveltimen karvat irtos! MUR!
Akvarelli puuvärit, koko 25cm x 15cm
Puuvärit, 38cm x 41 cm
Tätä tein kahtena työpäivänä koska se on vähän suurempi. äiti saa tämän lahjaksi.

torstai 22. heinäkuuta 2010

väritaju ja muut ohjeet.

kamuni jenni rutanen, ihanhuipputaiteilija (maalannut tosi upeita öljyvärimaalauksia joissa esim pöllö!) sanoi tänään että mulla on uskomattoman hyvä väritaju. jaahas. rupesin miettimään asiaa ja muistaakseni mun on ollut kauheen vaikeeta AINA toimia värien kanssa ja esim sekotella uusia värejä maaleista. viimeisinä vuosina kuitenkin olen unohtanut "mikä väri sopii minkäkin kanssa" ja käyttänyt värejä täysin hallitsemattomasti. tästä saan kiittää kuvataiteilija birjetta branderia joka vuonna 2003 sanoi minulle: kaikki värit sopivat keskenään yhteen! tästä tuleekin mieleen toinen tärkeä ohje jonka olen saanut teemu mäeltä: ei saa ikinä kumittaa! joten totelkaa näitä kahta ja käyttäkää kaikkia värejä yhdessä ja muistakaa tuhota kumit! näin tekeminen on inspiroivaa- ei ikinä tiedä millainen teoksesta syntyy- sekä sellaista jossa on juuri sinunlainen jälki.

ooooh! mä todella rakastan mun ammattia! oooh! i really do love my activity!

<3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3

tässä piirros jonka tein tänään töissä.

Puuvärit, 25cm x 15 cm

lauantai 10. heinäkuuta 2010

Yksityisnäyttelyni B-galleriassa: Joka ilta kun lamppu sammuu, 2010

Turun näyttelyni oli ja meni. Harmi jos et käynyt katsomassa.
Niinkuin olen tässä valmistumiseni jälkeen todennut, en halua herättää teoksillani mitään suuria ajatuksia, ennemminkin tunnetiloja. Aiheeni ovat omaelämäkerrallista hömppää. turha sinun siis niitä alkaa spekuloimaan, kunhan avaat silmäsi ja katsot. tässä siis kuvia, klikkaamalla suurenee!
muovikirjaimet seinällä
Yleiskuvaa
Ulkoa
Unelma puutarhasta, 2010
Yksityiskohta
Yksityiskohta
Yksityiskohta
Joka ilta kun lampu sammuu, 2010, veistokset:ekovillla, kanaverkko, gesso, puuvärit ja lakka
Yksityiskohta, Joka ilta kun lamppu sammuu
Yksityiskohta, Joka ilta kun lamppu sammuu
Unelma muuttolinnuista, 2010
Perhemuotokuva, 2009
Yksityiskohta perhemuotokuvasta
Rakkaustarina, 2010, karkkipaperit, pahvi ja puuvärit

Rakkaustarina, yksityiskohta
Yksityiskohta
Taideteoskokoelma 2010, puuvärit paperille

Yksityiskohta teoksesta "Taidekokoelma 2010"
Lukunurkkaus

perjantai 2. heinäkuuta 2010

byebyebabybabygoodbye!


Valtio osti multa taidekokoelmiinsa mikkelin taidemuseosta "pehmolelumuotokuvia" teoksen. se on vuodelta 2008. heippa maalaus, mun paras maalaus!

p.s olen aina inhonnut isoja kirjaimia!

tuttu tv:stä ja oikeat työt.


Turun näyttely meni. näyttelystä oli juttu turun sanomien viikkoliitteessä. olin myös huomenta suomessa, olen siis tuttu tv:stä! :) (tästä kuuluu kiitos http://frontierpromotion.com ) minulta tilattiin perhemuotokuva ja sen suhteen minulla on täysin vapaat kädet- se on mahtavaaa! saan myös tehdä helmilevyjen uuden artistin karhumaurin levynkannet- siinä ei ole ihan niin vapaat kädet kuin haluaisin ja olen huomannut että minun on todella vaikeaa otta käskyjä vastaan! mutta taas yksi unelmani toteutuu: levynkannet! kirjoitan myös seuraavaan täydelliseen ympyrään jutun taiteilijan ja median suhteesta. palkaksi siitä saan kuulemma mainetta.

paljon tapahtuu ja silti tuntuu ettei mitään tapahdu. olen juuri sellainen tyyppi joka ei koskaan ole tyytyväinen tähän hetkeen. pitäisi varmaan mennä jollekin onnellisuus-kurssille! järkätäänkö sellaisia esimerkiksi ahjolassa? :)

luovuin kotini yhteydessä olevasta työhuoneesta ja nyt siellä asuu ystävä- se tekee minut hyvin onelliseksi! elämä yksin niin suuressa talossa on yksinäistä etenkin talvisin. nyt talossa on elämää! minulle on myös hyväksi se, ettei työtila ole kotona. tulee sitten lähdettyä töihin ja myös pysyttyä siellä helpommin. saan työtilat annikin puutalokorttelista muutamaksi kuukaudeksi, siellä työstän suurta puuväripiirrosta, n.2 m x 3 m. se tulee vaatimaan kurinalaisuutta ja juuri sitä nyt tarvitsenkin.

pian alkaa taas apurahojen hakeminen ja se jo valmiiksi masentaa. mulla on sellainen tunne etten koskaan tule saamaan apurahoja koska taiteeni on niin "merkityksetöntä". minun pitäisi kehitellä joku vale tekemiseni ympärille. taiteen tulisi jollakin tavalla ottaa kantaa/vaikuttaa johonkin tilanteeseen... mut kun mun taide on vaan tarinaa omasta elämästä ja tunnetilojen luomista yleisölle. terkkuja vaan kaikille apurahojen myöntäjille että oon helvetin ahkera ja kunnianhimoinen taiteilija ja kantsis antaa sitä rahaa mulle! mä en ainakaan dokais sitä niinku usea kollegani.

ensi vuodeksi haen jyri pitkäsen kanssa näyttelyä helsingistä. meillä on tosi huippu idea! ja uskon sillä olevan aika hyvät mahdollisuudet lyödä läpi. mulle on maailman tärkeintä, että on tulossa joku näyttely, koska ilman sitä en tee yhtään mitään. nyt teen galleria 00130:en kun mulla on siellä lokakuussa näyttely- tervetuloa sinne sit! tai siis tän kuun nökötän myyjänä kaupassa mut heti kun vapaudun alan oikeisiin töihin!

ja ainii mulla on tuolla http://www.wakewa.net/arto/#elukka mun veistosinstallaatio sit esillä 1-30.8.2010

ei mulla mitään asiaa ollut, kunhan kirjotin ku se on kivaa.